Sivujen osoite muuttumassa, jatkossa https://valikoivapuhumattomuus.info


Suomenkielinen oheismateriaali

Maggie Johnsonin "Working with Selective Mutism"- koulutukseen 2/2018 sekä "Selective Mutism Resource Manual" 2.painos = SMRM2p (Johnson & Wintgens 2016) kirjaan. 

Materiaalit suomennettu Maggie Johnsonin luvalla ei-kaupalliseen käyttöön. 



Esipuhe

Viimeisimmän suomenkielisen lääketieteellisen katsausartikkelin valikoivasta puhumattomuudesta ovat kirjoittaneet erikoistuva lääkäri Teemu Lämsä ja dosentti Ritva Erkonlahti Duodecim-lehdessä 2013 (Valikoiva puhumattomuus - haasteena lapsen vaikeneminen, Duodecim 2013:129(24):2641-6). Artikkelissa todetaan, että valikoivan puhumattomuuden hoitokäytäntö on vakiintumatonta, koska häiriö on suhteellisen harvinainen, eikä laajempia vertailututkimuksia ole. Sitä pidetään vaikeana häiriönä, jota on haasteellista hoitaa.

Artikkelin kirjoittamisen jälkeen on julkaistu englanninkielinen katsausartikkeli aiheesta (P. Muris, T.H. Ollendick: Children Who are Anxious in Silence: A Review on Selective Mutism, the New Anxiety Disorder in DSM-5, Clin Child Fam Psychol Rev (2015) 18:151-169). Katsauksessa mainitut viimeaikaiset tutkimustulokset vahvistavat Duodecimin artikkelissa esiin tuotua käsitystä siitä, että yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeista lähtevä hoidon suunnittelu, kognitiivis-behavioraalisten terapiamenetelmien soveltaminen, tiedon lisääminen ja toimijoiden välinen sujuva yhteistyö päiväkodeissa, kouluissa, perusterveydenhuollossa sekä erikoissairaanhoidossa ovat keskeisiä tavoitteita valikoivasta puhumattomuudesta kärsivien lasten ja nuorten auttamiseksi.

Valikoivasti puhumattomat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa tulevat herkästi väärin ymmärretyiksi ja kohdelluiksi sekä kouluissa että terveydenhuollon toimipisteissä. Puhumaton, joskus muutenkin toimintakyvytön lapsi/nuori voi herättää voimakasta ahdistusta työntekijässä ja toisaalta saatetaan olettaa, että lapsi/nuori on uhmakas, haluton yhteistyöhön. Nykykäsitys on, että kyseessä on ahdistuneisuushäiriö ja puhumattomuuden, ilmeettömyyden sekä jähmettymisen aiheuttaa tiettyjen sosiaalisten tilanteiden laukaisema voimakas, paniikinomainen puhumisen pelko, joka voi vaikeimmillaan estää lapsen kaiken toimimisen. Lapselta/nuorelta on turha kysyä, miksi hän ei puhu tai toimi, hän harvoin osaa siihen vastata.

Englannissa puheterapeutit Maggie Johnson ja Alison Wintgens ovat kehittäneet valikoivan puhumattomuuden hoitoa lapsen arkiympäristössä jo lähes 40 vuoden ajan ja he ovat työskennelleet useiden satojen lasten ja nuorten kanssa, joko suoraan tai välillisesti muita työntekijöitä ohjaten. He kirjoittivat ensimmäisen manuaalin aiheesta 2001, ja se on päivitetty 2016 ("The Selective Mutism Resource Manual", 2. painos). Perusajatukset ovat säilyneet samoina: tarvitaan hyvä ymmärrys oireen luonteesta, jotta lasta osataan tukea ja auttaa omassa arkiympäristössään viisaasti; ja asteittaisen altistuksen menetelmin voidaan auttaa lasta/nuorta puhumaan ja laajentamaan sosiaalista osallistumistaan ja omatoimisuuttaan.

Maggie Johnson on ollut kouluttamassa Suomessa 2015 Tampereella, 2016 Helsingissä ja nyt 2018 Seinäjoella ja Helsingissä. Koulutuksissa välittyy Maggie Johnsonin vankka kliininen kokemus ja kyky soveltaa menetelmiä mitä moninaisimpiin tilanteisiin. Koulutuksessa painotetaan lähestymistapaa, jossa lapsen hyvinvointia ja osallistumista tuetaan 24/7 omassa arkiympäristössään. Kun sitä sovelletaan johdonmukaisesti sekä kotona että päiväkodissa/koulussa, voi valikoiva puhumattomuus helpottaa joillakin lapsilla kokonaan, ja toisilla luo perustan suunnitelmallisemman pienten askelten ohjelman toteuttamiselle. Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta on vielä vähän, eikä valikoivasta puhumattomuudesta kirjoitettuja manuaaleja ole saatavilla suomeksi. Toivottavasti tämä oheismateriaali osaltaan helpottaa koulutukseen osallistuneiden tai muiden manuaaliin perehtyneiden työskentelyä ja opitun soveltamista täällä Suomessa ja auttaa lisäämään yleistä tietoutta ja ymmärrystä valikoivasta puhumattomuudesta lasten ja nuorten arkiympäristössä.

Kiitos kaikille suomentamiseen osallistuneille!

Helsingissä, 1.2.2018

Mia Sarvanne

lastenpsykiatri, kuvataidepsykoterapeutti

HUS, HYKS lastenpsykiatria